https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/ <p>Jo vuodesta 1968 Rakenteiden Mekaniikka -lehden aiheina ovat olleet kiinteiden ja virtaavien aineiden teoreettinen, laskennallinen ja kokeellinen mekaniikka sekä näihin liittyvä matematiikka ja sovellukset. Esimerkkeinä voidaan mainita rakenteiden staattinen ja dynaaminen lujuusanalyysi, monikappaledynamiikka, virtausmekaniikka, rakenteen ja virtauksen vuorovaikutus, rakenteiden ja koneiden suunnittelu ja mitoitus, rakenteiden optimointi, rakenteiden toimivuus ääritilanteissa, älykkäät koneet ja rakenteet, värähtelymekaniikka, kontaktimekaniikka, roottoridynamiikka, murtumismekaniikka ja väsyminen, termomekaniikka, maa- ja kallioperän mekaniikka, rakenteiden materiaalitekniikka, uudet materiaalit, dynaamisten systeemien optimaalinen säätö, elementtimenetelmät ja -analyysi, biomekaniikka, mikromekaniikka, mekaniikan teolliset ja lääketieteelliset sovellutukset sekä mekaniikan ja lujuusopin opetus. Lehti julkaisee lisäksi lyhyitä kommentteja sekä kirjallisuuskatsauksia.</p> fi-FI jarkko.niiranen@aalto.fi (Jarkko Niiranen) jarkko.niiranen@aalto.fi (Jarkko Niiranen) ma, 31 joulu 2018 00:00:00 +0200 OJS 3.1.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/66718 <p>Tämän artikkelin tarkoitus on esitellä, miten poikittaistukemattoman paarteen nurjahduspituus voidaan määrittää hyödyntämällä ristikkorakenteen stabiloivia osia. Poikittaistukemattomalla paarteella työssä tarkoitetaan puristettua ristikkopilarin sisä- tai kattoristikon alapaarretta. Näissä tapauksissa on perinteisesti käytetty erillistä nurjahdustuentajärjestelmää, jotta nurjahduspituutta tasosta poispäin on voitu pienentää. Kuitenkin, vaikka sisä- tai alapaarre on kokonaan ilman erillistä poikittaistuentaa, voidaan nurjahduspituutta redusoida selvästi, jopa arvoon <em>0,3…0,4</em>*<em>L</em>, jossa <em>L</em> on paarteen pituus. Tämä perustetaan siihen, että ristikkoa hyödynnetään kokonaisuutena ja otetaan huomioon uumasauvojen taivutus- ja liitosjäykkyydet sekä tukevan/vedetyn paarteen vääntöjäykkyys.</p> Tuomas Haapanen, Ville Laine, Sami Pajunen ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/66718 to, 27 joulu 2018 15:58:21 +0200 https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/70292 <p align="LEFT"><span style="font-size: medium;">We propose a conservative method for the calculation of the maximum stress concentration factor (SCF) for an interacting notch-hole pair and for a double semi-circular notch (i.e., a notch that has an additional small semi-circular notch ahead of its tip). The method is based on a linearly elastic Airy stress function solution for a circular hole. The notch-hole and double notch configurations are aligned vertically with respect to uniform uniaxial (horizontal) stress. This means, a uniform horizontal tension is applied to a notch-hole pair that lie on a vertical axis. For the notch-hole pair, the maximum interacting SCFs are calculated for edge to edge gaps equal to hole sizes of 2.5</span><em><span style="font-family: Times New Roman,Times New Roman PS; font-size: medium;">a</span></em><span style="font-size: medium;">, 5</span><em><span style="font-family: Times New Roman,Times New Roman PS; font-size: medium;">a</span></em><span style="font-size: medium;">, 10</span><em><span style="font-family: Times New Roman,Times New Roman PS; font-size: medium;">a </span></em><span style="font-size: medium;">and 15</span><em><span style="font-family: Times New Roman,Times New Roman PS; font-size: medium;">a</span></em><span style="font-size: medium;">, where </span><em><span style="font-family: Times New Roman,Times New Roman PS; font-size: medium;">a </span></em><span style="font-size: medium;">is the hole radius. The analytical results are validated by 2-D finite element calculations. The presented simple approach provides good results with errors well below 10% in most cases compared to the detailed finite element analyses. Fatigue notch factors that can be thought of as the effective SCFs in fatigue analyses are determined. By using the simple approach, computationally costly finite element analysis can be avoided.</span></p> Silas Zewdie Gebrehiwot, Heikki Remes, Anssi T Karttunen ##submission.copyrightStatement## http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0 https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/70292 to, 27 joulu 2018 15:55:46 +0200