https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/issue/feed Rakenteiden Mekaniikka 2018-06-22T11:44:31+03:00 Jarkko Niiranen jarkko.niiranen@aalto.fi Open Journal Systems <p>Rakenteiden Mekaniikka -lehden aiheina ovat kiinteiden ja virtaavien aineiden teoreettinen, laskennallinen ja kokeellinen mekaniikka sekä näihin liittyvä matematiikka. Esimerkkeinä voidaan mainita rakenteiden staattinen ja dynaaminen lujuusanalyysi, monikappaledynamiikka, virtausmekaniikka, rakenteen ja virtauksen vuorovaikutus, rakenteiden ja koneiden suunnittelu ja mitoitus, rakenteiden optimointi, rakenteiden toimivuus ääritilanteissa, älykkäät koneet ja rakenteet, värähtelymekaniikka, kontaktimekaniikka, roottoridynamiikka, murtumismekaniikka ja väsyminen, termomekaniikka, maa- ja kallioperän mekaniikka, rakenteiden materiaalitekniikka, uudet materiaalit, dynaamisten systeemien optimaalinen säätö, elementtimenetelmät ja -analyysi, biomekaniikka, mikromekaniikka, mekaniikan teolliset ja lääketieteelliset sovellutukset sekä mekaniikan ja lujuusopin opetus. Lehti julkaisee lisäksi lyhyitä kommentteja sekä kirjallisuuskatsauksia.</p> https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/67870 Lukijalle 2018-06-22T11:44:31+03:00 Reijo Kouhia reijo.kouhia@tut.fi 2017-12-14T00:00:00+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/64856 Taivutuksesta ja väännöstä, Osa I: Teoria 2018-06-22T11:44:29+03:00 Jukka Matti Aalto jukka.aalto@aalto.fi <p><strong>Tiivistelmä</strong>. Artikkelissa johdetaan kuormituksen alaiselle suoralle sauvalle yhdistetty taivutus- ja vääntöteoria. Jännityksille tehdään tyypilliset sauvateorian mukaiset otaksumat. Siirtymille käytetään otaksumaa, jossa tavanomaisia poikkileikkauksen jäykän kappaleen liikkeen mukaisia siirtymiä tarkennetaan aksiaalisen siirtymän osalta neljää käyristymisfunktiota käyttäen. Käyristymisfunktioiden määrittämiseksi poikkileikkauksen alueella johdetaan yksinkertaiset reuna-arvotehtävät, jotka voidaan ratkaista numeerisesti esimerkisi elementtimenetelmällä. Yhdistetyn taivutuksen ja väännön yhtälöt johdetaan virtuaalisen työn periaatetta käyttäen. Kehitettyä teoriaa voidaan pitää avointen ohutseimämäisten sauvojen taivutus- ja vääntöteorian yleistyksenä. Se soveltuu kaikentyyppisille, myös useasta materiaalista koostuville, poikkileikkauksille ja ottaa huomioon leikkausmuodonmuutoksen vaikutuksen taipumaan.</p> 2017-12-14T19:56:04+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/64418 Kyntöauran rakenteiden kehittäminen mitatun kuormitusaineiston perusteella 2018-06-22T11:44:28+03:00 Lassi Keränen lassi-pekka.keranen@oulu.fi <p>Tutkimuksessa sovellettiin erilaisia lujuusopin ja standardien mukaisia käytössä olevia väsymismitoitusmenetelmiä hitsi -ja ruuviliitoksilla kokoonpantuun maatalouskoneen suunnitteluun ja lujuuslaskentaan. Tutkimuksessa mitattiin kyntöauran rakenteisiin kohdistuvia kuormituksia venymäliuskamittausten avulla ja analysoitiin rakenteiden käyttäytymistä auran käytön aikana. Mitattujen kuormitusten perusteella arvioitiin alkuperäisen S355‑teräksestä valmistetun kyntöauran rakenneosien kestoikää. Auran runko-osat suunniteltiin uudelleen käyttäen S700-lujuusluokan rakenneputkea ja rakenneosille tehtiin väsymismitoitus mitattujen kuormitusten perusteella. Suunnitellun rakenteen mitoituksessa ja jännitysten laskennassa hyödynnettiin FE-menetelmää. Hitsaamalla liitettäviä osia oli muotoiltava uudelleen sallitun jännitystason saavuttamiseksi. Väsymismitoituksessa käytettiin lujuusopin mukaista yksinkertaistettua S‑N ‑käyrää, väsymiskestävyyteen vaikuttavia tekijöitä ja lovenmuotolukuja sekä standardien mukaisia väsymisluokkiin perustuvia menetelmiä hitsiliitosten mitoituksessa. Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että suurin vaikutus kestoikään on liitoksen geometrialla ja hitsisauman jälkikäsittelyllä. Lisäksi havaittiin, että ehjän materiaalin väsymiskestävyys kasvaa, kun materiaalin murtolujuus kasvaa. Hitsiliitoksella väsymiskestävyys ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa perusaineeseen verrattuna. Lujaa terästä käyttämällä rakenteen massa väheni, kun rakenteen kestävyys samalla parani.</p> 2017-12-14T20:06:46+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/64657 Metallien virumismurron ja virumisväsymisen mallintaminen 2018-06-22T11:44:26+03:00 Petteri Kauppila petteri.kauppila@valmet.com Reijo Kouhia reijo.kouhia@tut.fi Juha Ojanperä juha.ojanpera@valmet.com Timo Saksala timo.saksala@tut.fi Timo Sorjonen timo.sorjonen@valmet.com <p>Artikkelissa tarkastellaan metallien korkealämpötilan virumismurron ja virumisväsymisen mallintamista. Aluksi esitetaan lyhyt katsaus virumisen fysikaalisiin perusteisiin ja virumismalleihin.&nbsp; Kaytetyn termodynaamisesti konsistentin materiaalimallin konstitutiiviset yhtälöt esitetaan varsin perusteellisesti. Mallin materiaaliparametrit määritetään 7CrMoVTiB10-10 teräkselle lampötila-alueella 500 - 600 C. Malli on implementoitu ANSYS elementtimenetelmäohjelmiston USERMAT-aliohjelmaksi.</p> 2017-12-14T20:32:23+02:00 ##submission.copyrightStatement## https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/66414 Venymämitat kontinuumimekaniikassa Fingerin ja Piolan mukaan 2017-12-14T20:58:35+02:00 Martti Mikkola martti.mikkola@aalto.fi <p>Suhteellinen muodonmuutos kontinuumimekaniikassa voidaan määrittää usealla tavalla. Tavallisimmin käytetyt venymämitat johtavat kovariantteihin tensoreihin (Green-Lagrange, Almansi-Euler). Finger ja Piola ovat esittäneet venymämitat, joiden tensorit ovat kontravariantteja. Artikkelissa tarkastellaan näiden venymämittojen johtamista ja ominaisuuksia sekä niihin liittyviä jännityksiä. Sovelluksina tarkastellaan vedettyä sauvaa ja yksinkertaista leikkausta.</p> 2017-12-14T20:38:01+02:00 ##submission.copyrightStatement##