Poikittaistukemattoman paarteen stabiilisuus

Kirjoittajat

  • Tuomas Haapanen A-Insinöörit Suunnittelu Oy
  • Ville Laine A-Insinöörit Suunnittelu Oy
  • Sami Pajunen Tampereen teknillinen yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23998/rm.66718

Avainsanat:

nurjahduspituus, poikittaistukematon paarre, K-liitoksen rotaatiojäykkyys

Abstrakti

Tämän artikkelin tarkoitus on esitellä, miten poikittaistukemattoman paarteen nurjahduspituus voidaan määrittää hyödyntämällä ristikkorakenteen stabiloivia osia. Poikittaistukemattomalla paarteella työssä tarkoitetaan puristettua ristikkopilarin sisä- tai kattoristikon alapaarretta. Näissä tapauksissa on perinteisesti käytetty erillistä nurjahdustuentajärjestelmää, jotta nurjahduspituutta tasosta poispäin on voitu pienentää. Kuitenkin, vaikka sisä- tai alapaarre on kokonaan ilman erillistä poikittaistuentaa, voidaan nurjahduspituutta redusoida selvästi, jopa arvoon 0,3…0,4*L, jossa L on paarteen pituus. Tämä perustetaan siihen, että ristikkoa hyödynnetään kokonaisuutena ja otetaan huomioon uumasauvojen taivutus- ja liitosjäykkyydet sekä tukevan/vedetyn paarteen vääntöjäykkyys.

Lähdeviitteet

E. Spira, E. Pollner. Lateral buckling of tubular latticed girders, design manual, Cidect, 1968.

H. Boel. Buckling lenght factors of hollow section members in lattice girders. Master Thesis, Eindhoven University of Technology, 2010.

J. Mouty, Effective Lengths of Tubular Lattice Girder Members, Monograph no. 4, Cidect, 1980.

T. Haapanen. Poikittaistukemattoman paarteen stabiilisuus. Diplomityö, Tampereen teknillinen yliopisto, 2017.

Ziemian D. Ronald. Guide to stability design criteria for metal structures, 6th edition, Wiley, 2010.

Tiedostolataukset

Julkaistu

2018-12-27

Numero

Osasto

Artikkelit

Viittaaminen

Poikittaistukemattoman paarteen stabiilisuus. (2018). Rakenteiden Mekaniikka, 51(4), 1-19. https://doi.org/10.23998/rm.66718